Miten valita valokuvat muistosivulle

Valokuvat ovat muistosivun katsotuin osa. Hyvin valittuina ne muuttavat gallerian elämäkerraksi.

Pääkuva

Se on sivun ylin kuva ja se, joka näkyy linkkiä jaettaessa. Etsi kuva, jossa hänet tunnistaa juuri sellaisena kuin hänet muistatte: se hänen ilmeensä, mieluiten hymyillen, mieluiten läheltä. Sen ei tarvitse olla tuorein — sen pitää olla hänen näköisimpänsä.

Kerro elämä, älä yhtä vuotta

Hyvä galleria kulkee läpi aikakausien: se nuoruuskuva, jota tuskin kukaan on nähnyt, häät, pienet lapset, työ, juhannukset mökillä, viimeinen joulu. Viisi vuosikymmentä viidessätoista kuvassa kertoo enemmän kuin neljäkymmentä kuvaa samasta kesästä.

Auttavia valintaperusteita

• Erilaisia seuralaisia: yksin, puolison kanssa, ystävien kanssa, lastenlasten kanssa.
• Hänen omat asiansa: kasvimaa, verstas, keittiö, koira. Myös miljööt ovat muotokuva.
• Riittävä laatu, ei täydellinen. Epätarkka mutta ainutlaatuinen kuva (se nauru, se halaus) on arvokkaampi kuin terävä ja mitäänsanomaton.
• Kuvatekstit. Vuosi ja paikka muuttavat kuvan tarinaksi: ”Juhannus 1987 mökillä, siskonsa Annan kanssa.”

Yleisiä virheitä

• Satojen kuvien lataaminen ilman karsintaa: määrä laimentaa.
• Unohtaa kysyä muulta suvulta: jokainen säilyttää aarteita, joista muut eivät tiedä.
• Paperikuvien hylkääminen: vanhan albumin kuva, joka valokuvataan puhelimella hyvin valaistulla pöydällä, on täysin kelvollinen.

Elävä galleria

Muistosivu ei sulkeudu hautajaispäivänä. Vierailijat voivat lisätä kuvia, joiden olemassaolosta perhe ei tiennytkään — työkaverit, nuoruudenystävät — ja se on usein liikuttavin osa: huomata, että hänen elämänsä oli vielä suurempi kuin tiesittekään.